Vuonna 1806 Etelä-Intian Velloreassa tapahtui merkittävä kapina brittiläistä Itä-Intian kauppakomppaniaa vastaan. Tätä kapinaa, jota kutsutaan Vellore Mutinyna, pidetään usein ensimmäisenä merkittävänä intialaisten sotilaiden vastustuksena brittiläiseen valtapiiriin Intiaan.
Kapinan syynä olivat lukuisat faktorit. Ensinnäkin, britit yrittivät ajaa läpi radikaalin asemuotojen muutoksen, joka kiellettiin useissa hindu- ja muslimisääntöihin liittyvissä teksteissä. Sotilaille määrättiin käyttämään uusia pehmeleppöjä, joissa oli rasvainen seos lehmän ja sian rasvaa – eläimiä, joita katsottiin pyhäksi vastoin hindujen ja muslimien uskontoja.
Tämä muutos herätti suurta paheksuntaa ja pelkoa intialaisten sotilaiden keskuudessa. Se nähtiin suorana hyökkäyksenä heidän uskonnollisiin vakaumuksiinsa, ja se vahvisti heidän epäilyksiään brittiläisten aikeista Intiassa.
Vellore Mutiny oli kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä aseiden väännysten vastustus. Se oli oire yhä kasvavasta tyytymättömyydestä brittien hallintoa kohtaan Intiassa. Intialaisen väestön mielestä brittien verotuspolitiikat olivat epäoikeudenmukaisia, ja heidän taloudelliset intressit jätettiin usein huomiotta.
Sepoy-sotilaat kapinan keskiössä:
Vellore Mutinyyn osallistui lähinnä sepoy-nimisiä sotilaita, jotka olivat intialainen infanterirykmentti Britannian armeijassa. Sepoy-sotilaat olivat tunnettuja taistelutasostaan ja uskollisyydestään brittiläisen kruunun suhteen.
Tästä syystä kapinan tapahtumilla oli erityinen merkitys – se osoitti, että brittien hallinto Intiaan ei ollut yhtä vakaalla pohjalla kuin aiemmin ajateltiin.
Tapahtumat Vellore Mutinyssa:
-
10. heinäkuuta 1806: Velloreen varuskunnan sotilaita määrätään käyttämään uusia pehmeleppöjä, joissa on lehmän ja sian rasvaa.
-
Äkillinen kapina: Sepoy-sotilaat kieltäytyvät noudattamasta määräystä ja aloittavat kapinan varuskunnan komentajia vastaan.
-
Brittien vastaisku: Kapina kukistuu nopeasti brittiläisen armeijan puuttumisen ansiosta, mutta tilanteessa kuolee useita sotilaita molemmilta puolilta.
-
Rangaistukset: Kapinan johtajat teloitetaan ja monet muut sotilaat saavat ankarat rangaistukset
Vellore Mutiny: Vaikutus Intian historiallle:
Vellore Mutiny oli merkittävä käännekohta Intiassa. Se osoitti brittien hallinnon haavoittuvuuden ja herätti intialaisten kansallisen tietoisuuden.
Kapinan tapahtumilla oli myös vaikutuksia brittien politiikkaan Intiaan:
- Uusi asepolitiikka: Brittiläinen Itä-Intian kauppakomppania luopui uudempien aseiden pakottamisesta sepoy-sotilaille ja yritti parantaa suhteitaan intialaiseen väestöön.
- Kasvava epäluulo: Vellore Mutiny vahvisti epäluultoa brittien hallinnon suhteen Intiassa. Se oli yksi ensimmäisistä merkittävistä tapahtumista, jotka johtivat lopulta Intian itsenäistymiseen vuonna 1947.
**Vellore Mutiny ja **Vinayak Damodar Savarkar: Kapinan taustalla oleva poliittinen ilmapiiri
Vaikka Vinayak Damodar Savarkar ei ollut elossa Vellore Mutinyn tapahtuessa, hän oli merkittävä hahmo Intian itsenäisyysliikkeessä 1900-luvun alussa. Savarkarin ajatukset ja kirjoitukset osoittavat syvää ymmärrystä Vellore Mutinyn taustalla olleista poliittisista ja sosiaalisista tekijöistä:
- Britityn hallinnon kritiikki: Savarkar arvosteli ankarasti brittiläisen kolonialismia ja sen vaikutuksia Intiaan. Hän uskoi, että britit olivat rikkoneet intialaiset oikeudet ja että heidän hallintonsa oli epäoikeudenmukaista.
- Itsenäisyysliike: Savarkar oli intohimoinen kannattaja intialaisen itsenäisyyden saavuttamiselle. Hän uskoi, että Intia ansaitsi olla omavaltainen valtio ja että brittiläinen hallinto piti lopettaa.
Vellore Mutinyn tapahtumat vahvistivat Savarkarin näkemyksiä brittien hallinnosta Intiassa. Hän näki kapinaa merkkinä intialaisten kasvavasta vastustuksesta kolonialismia kohtaan.
Päätelmä:
Vellore Mutiny oli merkittävä käännekohta Intian historiassa. Se osoitti brititten haavoittuvuuden ja herätti intialaisen kansallisen tietoisuuden. Kapinan tapahtumat inspiroivat myöhempää itsenäisyysliikettä ja auttoivat lopulta Intian itsenäistymisessä vuonna 1947.